Tausta

Valitettavan usein betonimurska päätyy Suomessa kaatopaikalle. Betonimurskan etu ja haittapuoli on sen hidas tai olematon hajoaminen. Lisäksi sen koostumus saattaa vaihdella suuresti riippuen paikasta, rakennuksen iästä ja sen valmistukseen käytetyistä materiaaleista ja tekniikoista. Murskalle pitäisi löytää uusia käyttökohteita, joissa tällä vaihtelulla ei olisi niin suurta merkitystä.

Etuna olisi myös luonnonvarojen ja energian säästyminen, koska uutta materiaalia tarvitsisi vähemmän kuin ennen. Yksi sellainen voisi olla betoni-ja tiilimurskeen käyttö lämpövaraston osana, koska kevytbetonimursketta on jo käytetty eristeenä. Lämpövarastojen merkitys ilmaston muutoksen torjumisessa kasvaa, koska osaa lämmöstä ei tarvitse tällöin tuottaa fossiilisilla polttoaineilla. Betonimurskeen käytön puolesta puhuu myös se, että uutta betonia (ei kierrätettyä) on testattu lämpövarastointiin [2-3]. Soran ja veden yhdistelmää on ehdotettu osana keinotekoista lämpövarastoa [4]. Betonimurske voisi toimia sekä lämpöä varastoivana materiaalina, että eristeenä.  Hintansa puolesta se on erittäin edullinen materiaali.